tiistai 9. huhtikuuta 2013

Over and out.. Finaalit!!


Radiohiljaisuutta uhmaten blogi kertaa vielä playoff-pelien menneitä hienouksia. Ensimmäinen sarja mustaa hevosta vastaan, sen jälkeen tasaista vääntöä kriittisen vierasyleisön edessä ja vihdoin palkintona finaalit! Tätä on odotettu niin blogin kisakatsomoissa kuin Tampereellakin. 10 vuotta. Ensi maanantaina se alkaa, Tappara - Ässät. Ja sitä ennen toki toinen kevään kohokohta eli finaalisarjoista se vähemmän oranssinen, mutta silti aivan yhtä tulinen.

Pron viestintäosasto tuli siihen tulokseen, että pleijarimuistelmat on parempi kirjoittaa jo ennen varsinaista ratkaisua, sillä onko kukaan ikinä niistä viimeisistä peleistä mitään muistanutkaan? Vai mitä tähän sanoo Pron tuoreet pronssimitalistit?! Onnea tytöt, loistavaa!

Turun kohtaaminen toi joukkueelle kolme voittoa sekä yhden Kujalan lisää (pahvi tämäkin). Samalla harjoiteltiin hartaasti, jotta bussin istumapaikat olisivat kaikilla hallussa, jos vaikka pohjoisen matka napsahtaa (ja napsahtihan se). Salmen Tiiakin saatiin huijattua Pirates of the Caribbeanin kuvauksista takaisin; 90% keskittyminen=50% suoritus vai 50% (peli)silmä = 100% Salmi = 100% PRO..? Oli miten oli, kaikki laskusuoritukset on tehty Herra Valmentajan, todennäköisesti lapsiltaan kaappamalla, välkkyvällä ideakynällä, jolla tällä hetkelläkin viedään joukkueen huomio juuri ennen ottelua, jotta pelaajat eivät huomaisi kuvioiden loppuneen.

Välierissä Ouluun tai takaisinkaan ei kukaan päässyt ilmateitse ja tästä provosoituneena Kippilä päättikin protestina matkia lentokonetta erään rankkarimaalin jälkimainingeissa. Jo tähän mennessä on kuitenkin nähty finaaleissa sellaisia tuuletuksia, ettei uskoisi joskus harvoin kentällä nähtyjen lahnafemmojen olevan edes samojen käsien tuotosta. Bussimatkat olivat kuitenkin hieno kokemus. Riippuen tietysti, kuinka lähellä oli majamajoitusta ja vaneria. Tai Laitista, Hanssoneita & Frendejä. Ilmeisesti bussikuskien toiveesta ajettiin ihan kahteen kertaan pohjoisen reissu, kierrettiin yhteensä neljä kertaa Kärsämäen huoltoasema välttäen epäilyttävän näköistä motellia ja hämmästeltiin jäätien leijonaa, joka hämmästeli urpoja, jotka "pelasivat" jalkapalloa lumikasassa (ja kenties myös valmennusta, joka yritti pommittaa samaisella pallolla pelaajiaan juuri ennen peliä..) Osa valmennuksesta/huollosta keräsi pohjoisesta myös käyttökelpoisia tuliaisia joukkueen vammaosastolle. 

Joukkueen huoltohan on loppukevään ajaksi saanut vahvistusta Mamma Kumpuniemestä ja blogi pahoitteleekin levittämäänsä huhua kinesioteippien turvotusta vähentävästä vaikutuksesta. Samalla myös informoimme joukkuetta ja valmennusta, että kaikki ajat juuri ennen rantakuntoon pääsemistä ovat varattuja eivätkä teipin vaikutukset ole parhaimmillaan alavatsassa tai leuan alla.

Teipeillä tai ilman pelatussa Tampereen ensimmäisessä Grande Finalessa Wickman ei meinannut pysyä silitetyissä housuissaan ja liiallinen iloisuus hälyttikin sunnuntaiksi paikalle ADT:n koko eteläisen dopingkomppanian. Blogi tiedottaakin, että Haapasalo ja Sainio vetäytyvät julkisuudesta, kunnes B-näyte on tarkistettu ja uudelleen tarkistettu ja ilmoitetaan, ettei Mäntsälän huoltikselle jäänyt huoltolaukku tai sieltä löytyvät neulat ole missään yhteydessä mihinkään.

Kausi alkaa kuitenkin olla paketissa ja ympyrä sulkeutunut. Kuten syksylläkin, ei kukaan vieläkään tiedä mikä halli, missä pukuhuone, millä pelataan ja kenen vastuu.
Kivisen lupailemaa Maamme-laulua (myös ehdotettu Ruotsin versio käy) odotellessa, on aika nauttia kevään jännittävimmistä peleistä, nostaa rahat pankista ja toivoa hartaasti, ettei saada valkoisia asuja finaaleihin!

Liitolla saattaa olla pommit loppu, mutta meillä ei.
Mitä vaan voi tapahtuu!! (lainaus: Mira Wickman / Ellie Goulding).




Tätä mieltä myös Pron viestintäosasto on blogista. 
Toimitus kiittää vinkistä ja kuittaa!