Valmennuksen enneunista
huolimatta kaikki ajoissa paikalla Jyväskylässä ja sakkokierroksilta säästyttiin. Batman ja Robin ehtivät jakamaan ohjeita sukulaiskierroksesta huolimatta, mutta
tuotannollisista syistä tästä ensi vuoden, vähemmistötkin huomioon ottavasta, Unelmien poikamies – sarjan kotikaupunkikierroksesta ei vielä sen enempää, vaan nappi
korvaan ja menoksi.
Ottelu tiivistettynä ja erittäin tarkasti
seuraavassa, tapahtumia ja niiden aikajanaa muokattu rankasti:
Pelin juoni tuli selväksi heti alusta asti. Korvanapin asettelun huumassa luultiin vastustajan käyneen keilaamassa uunituoreen keltanokan, debyytistään mainiosti suoriutuneen Suskin, nurin hänen esittäessään protokollan mukaisen alkuesittelyjen kuperkeikan ja valmennus käskikin laittaa luun kurkkuun moisesta. Vihollinen luuli huutoa omaksi käskytyksekseen, kuuli kaiken lisäksi väärin ja löikin pallon Kujalan kurkkuun. Seuraavaksi kasattiin kurkkuvoileipää oman vaihtoaition edessä Pron ylivoiman lopuksi parin ”nopean lähdön” omaavan pelaajan toimesta. Vaihtopenkillä puolustaja Lehtimäki painoi pään alas myötähäpeän johdosta, bongasi hihastaan uutukaisen mainoksen ja tulkitsi tekstin ”Ojenna kätesi. Luovuta verta.” pelillisenä ohjeistuksena. Ilmeisesti häntä ehti kuitenkin rauhoittelemaan Suominen, Adam Lambertia luonnollisesti hyräillen, ja jo perinteeksi muodostunutta väkivaltaisuus-jäähyä ei nähty tällä kertaa. Ehdittiinpä vaihtoaition laidalla muistella vanhoja hyviä aikoja jalkasyöttö!-huudoilla ja vielä parit ilmat ulos, 0-6 lopputulos.
Huvipuistokauden loppumisen
kunniaksi Linnanmäen hengessä siis edettiin, pelillinen vuoristorata natisi
liitoksissaan ja törmäilyautoja testattiin useampaan kertaan. Hattarasta ei
sentään tullut paha olo kenelläkään.
Pelin jälkeen puhelimien akut oli
saatu pukuhuoneessa ladattua menomatkan Facebook-maratonin jäljiltä ja jokunen niistä
näytti paluumatkan metsänetin väpättäessä, että Kohonenkin on elämässään nyt
missannut ainakin yhden rankkarin. Bussimatkustelu muutoin oli jälleen tutun
rauhallista eikä väsymystä tai huonoa huumoria esiintynyt ollenkaan.
Ja vielä viikonlopun plussat:
+ #13 – Haapis totutusti vie asioita eteenpäin.
Palloa, pelaajia, laitoja, maalikehikkoa ja tänä lauantaina myös Pron
ravitsemuskulttuuria. Heseen pelin jälkeen – projekti ei vielä tuottanut tulosta, mutta
uusi Jojo kyllä tulee huomaamaan, ettei Haapiksen ja hänen päämääränsä (tai
käsilaukkunsa) väliin kannata ehdoin tahdoin asettua.
+ # 47 – Yläaste loppuu aikanaan. Miina näytti
esimerkkiä ja veti rohkeasti nörttilasit päähän. Sai silti ruokaseuraa abcilla.
+ SB-Pro
(now?) - NST Future 12-9
Nuoriso testasi sunnuntain
päätteeksi, kuinka monta maalia voi pelissä antaa viholliselle ryssimättä
loppukirissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti