Pikkujoulut Vaajakoskella

Kauden ensimmäinen uhkapelikierros rävähti käyntiin samalla hetkellä lentokoneen potkureiden kanssa. Viime kausien arvontaversio voittomaalin puttaajasta oli muuntautunut viikkorahapäivän kunniaksi aitoon vedonlyöntiin ja kertoimia laskeskeltiin malttamattomina. Veikkaus Oy:n reklamaation pelossa panokset iskettiin kehiin yläilmoissa; tilannetta tarkkaillaan ja Pro-Bet rullaa suunnitelmien mukaan myös asfaltin läheisyydessä tulevina kuukausina. Tätä ennen toki JoJot järjestävät yrityksen kirjat Bahamasaarille (kenties samalla koko Pronkin). Unilelujen ostosta ja namirahoista jääneet kolikot kaivettiin vauhdilla esille ja olisi ilmeistä päätellen muutama kanssamatkustajakin voinut maksaa ruhtinaallisesti, jos operaatio ja koko ryhmä olisi ulkoistettu koneen molemmilla puolilla roikkuville, ikävästi ikkunan näkymän peittäville, tarpeettomille tasoille. Lopputulemanahan vedonlyönnin tuloksen epäillään olleen härskisti järjestelty ja Kinnunen & E.Kujala saavat kirjallisen varoituksen ennen seuraavaa kierrosta.

Ryhmän päästyä yllättävän liukkaalle maan kamaralle, ryöstöretki Ouluun tulkittiin tuttuun tapaan liian kirjaimellisesti ja joukkue tunkeutui pahaenteisesti nimetyn Ravintola Titanicin tiloihin ja tyhjensi buffet-pöydän ennen jonkun onnekkaan yksivuotiaan synttäreitä. Lehto näki ensimmäistä kertaa elämässään Kakkua!! ja Kinnunen pääsi täyttämään vihannesympyröitään. Ruokaa sulateltiin hakemalla Lankiselle maalivahdin kamat Seppälästä ja Hanssoneille lämpöhousut pakkasen varalta. Oulun mediassa oli myös selkeästi rummutettu runsain sanoin ottelusta jo ennakkoon, sillä jopa kaupungin demarit yrittivät pehmittää joukkuetta ruusuilla, joita osa erehtyi vastaanottamaan. ”Älä töni mun kaveria” –pinssit olivat kuitenkin jo jopa poliitikoilta liian selkeä viittaus ja näitä osattiin paremmin välttää.

Pinssit ehtivät kuitenkin vaikuttaa alitajuisesti ja itse ottelun ensimmäisen erän tarjonta Prolta oli yhtä ruhtinaallinen kuin paluumatkalla vietettyjen Vaajakosken pre-season pikkujoulujen menu: kalkkunaa ja sinappia. Kiitokset Mintulle reseptistä. Alusta onneksi reipastuttiin ja kaksi pojoa takasi rauhan paluumatkalle. Muita muistikuvia ei ottelusta juurikaan jäänyt pelaajille eikä tuomareille yksittäisen ”ruokamyrkytyksen” riehuttua hallin käytävällä juuri ennen esittelyjä. Chili teki kepposen ja pam pam, Vaajakoski here we come. Etelää kohti toteamaan, että on se Esterin takamus vaan rajaton.

Oulun matkan tärpit:

·         Enkelikuoro Laitinen, Kippilä & Lankinen vaivutti ryhmän kohti söpöjä unia illan pimentyessä. Kato Ritukin on ollut joskus kolmetoista. Tosin sitten palasi kehiin Puuttuva Palanen Haapasalo, joka Robinin fanittamisen kunniaksi oli matkalle poiminut kengätkin eri paria…

·         Pohjoisen alkulämmön musavalinnat saivat Hanssonitkin pidentämään venyttelyosiotaan. Mistä näitä levyjä saa?!

·         Kiikarit rikki ja rytinällä, oikeesti! Prolaisten reisilihakset eivät näin kovilla ole olleet pitkään aikaan koko joukkueen jännittäessä ottelun viime minuuttien läpiajoa puolittaisessa kyykyssä valmiina ryntäämään kentälle.

Prolainen on terve kun se leikkii. (Kuvan henkilöt ja unilelut eivät tosin todellakaan liity tapaukseen... Sainio haluaisi myös tiedustella Finavialta tuon lentokentän leikkipaikkakopin vuokran hintatasoa, neliöitä kun näyttäisi löytyvän saman verran kuin nykyisestä asunnosta. Taustan keittiökin siistissä kunnossa ja kalustus muutoinkin kohdillaan.)