tiistai 27. marraskuuta 2012

Kevyttä rautaa vierailulla

Ennen kuin päästään treeneissä kelaamaan videoita ja vilkuilemaan, mitä ihmettä siellä pelissä tapahtui, kuvasarja kertokoot olennaisimmat hetket lauantailta. Blogi kiittää kuvista Juha Vääräkangasta sekä Light Ironin tyttöjä vierailusta Ruskeasuon trooppisessa ilmastossa!
Pornaisten asukkeja ei kuitenkaan voida syyllistää mielivaltaisista kuvateksteistä, joista vastuuta ei ota kukaan. Taaskaan.




"Tonne päätyyn ja takasin juoksette viis kertaa ja se kolme 
               kertaa ja vikat täysillä. Kysymyksiä..?"





"Kippola ja Sainio, otatte sen maalin edustan nyt kerrankin tarkasti.
Ja Loisa, näillehän et sitte heitä, mieluummin vaikka vastustajalle."




  "Jos peitän siun pelinumeron kädellä, niin ei kai sitä maalia 
           voi hyväksyä, jos ei nähä tekijääkään..."





           "Alkaa tää oikee jalka puutuu, huomaisko nää, 
              jos kävisin tuolla vaihdossa välillä.."






                                    "Huomas!!"





     "Enää 514 pomppua ja se on uus ennätys. Mamma, titta!"






       "Ei se oo mikään syy juosta hitaammin, vaikka sulla 
            olis kolmet vaipat!! Come on, pampers."






             "Kallu, jossain vaiheessa sun vaan on 
              alettava tekee nää koulutehtävät ite."





        "Nii, salibandy, joo. Et oo tennistä ikinä harkinnu..?" 





"Jos mä meen vähän tänne alemmas, niin ei tartte 
junioreiden kurkotella. 
Tää on kyllä vika kerta, kun näitä poissaololappuja allekirjotan.."



Ennen kuin päästään lauantaina testaamaan tuuleeko Pron vai Clässicin joulukalenteriluukuista enemmän, niin tämä viikko keskitytään hankkimaan lisää näkyvyyttä joukkueelle myös pääkaupunkiseudun lehdistä.
Ilolla blogi huomasikin Mirvan tehneen lopullisen läpimurtonsa etelän valtamedian tietoisuuteen ts. Metro-lehden ristikkoon. Tähän ei joka tyttö pystykään!



maanantai 19. marraskuuta 2012

Puhu pukille - se vastaa ruotsiksi

Pakki-sentteri-veskari-huoltaja-valmentaja Lankinen oli aloittanut lauantaisen synttäriaamunsa, kuten huhujen mukaan kaikki muutkin viikonloppuaamunsa, pullanleivonnalla noin puoli kuusi. Viikon treenijaksoa tasapainolaudan korkeuksista tarkkailtuaan Lankinen oli tietääksemme todennut, että tulevista peleistä tulee hyvinkin mauttomia, jos asiaan ei puututa keittiön suunnassa. Voitosta luvattujen leipomusten toivossa sokerinhimoinen, tuleva diabetesryhmä, juoksentelikin seinille jo ennen lämpöjä samalla kun huolto tilaili keväälle litroittain insuliinia ihan vaan varmuuden vuoksi. Lehto nimettiin injektioruiskujen vaihdosta vastaavaksi viittaamatta mitenkään hänen liikkumisalueeseensa Kannelmäen sekä Kallion hollilla.

Lauantain ottelu sujui toivotun ripeästi, kun seremoniakuulutusten perusteella toisella tuomareistakin pelipäivä oli juhlapäivä. Siinä ei illan syntymäpäiväohjelmaa jo odotellessa paljon kättä nosteltu ja ennen erien alkua suoritettavat joukkueiden yhteiset huuteluthan ovat myös reilusti yliarvostettuja. Prolaisetkin kokoontuvat maalille lähinnä teroittamaan toisilleen, että tämä on tytöt nyt se OMA maali, toiseen suuntaan pitäisi vetää. Tarkennuksi vielä kyykytetään pari valinnaista pelaajaa melkein maton pintaan, jotta viesti varmasti menee perille. Koko ryhmä kuitenkin kiittää joutuisasta tuomaritoiminnasta ja lähettää toiveen erotuomariasettelun head directorille, että synttärisankareita ihmeessä lisää peli-iltoihin.

Sunnuntaina sokerihumalaa saatiin ylläpidettyä vielä pari erää, mutta horrokseenhan siinä lopulta päädyttiin. Loppuanalyysissa nähtiin ratkaisevaksi käännekohdaksi toinen erätauko, jolloin alhaisen verensokerin sumentamat pelaajat hämääntyivät samoille sijoille pukuhuoneessa eksyneistä Laitisen hattarahuulirasvasta ja joukkueen joulukuvan rekvisiitaksi tarkoitetusta pukin parrasta. Viimeinen erä menikin sitten parran palasia rykiessä ja kanssapelaajille hattaran sitkeyttä ja olematonta makua kirotessa.

Iltapäivän päätteeksi todettiin, että koko viikonlopun tapahtumathan oli järjestetty Pron salaliitto-osaston toimesta vain ja ainoastaan juuri kyseisen joulukuvan ottamista varten ja kahden päivän ravaamisen ja sokeriryöpyn saldona olivat joulunpunaiset naamarit ja pullaposket koko ryhmällä. Tämän lisäksi Kippilää oli juoksutettu armottomasti joka suuntaan, jotta joulupukin roolia tukisi juuri ja juuri ilmoille pihahtava, paljon tavallista möreämpi ääni. Ilmeisesti ainakin asustus onnistui täydellisesti, sillä sen verran innokkaasti vielä omaa cup-jatkopaikkaansa metsästävät Pron juniorit Rautalan johdolla seurasivat katsomosta pukin liikkeitä ja rustasivat lahjalistaa kuumeisesti loppuverryttelynkin ajan.


Parhaat ideat lähiajoilta:

  • E. Kujala hankki Kuukauden Pe(i)laaja – pystin jo lokakuulta, jotta projekti ei turhaan häiritse varsinaisia pikkujoulukuukausia. Loistava ajoitus, blogi onnittelee!

  •  ”OLS:n valmentaja b näki joukkueensa olleen valmiimpi otteluun ja kiitti pelaajiaan pelin tekemisestä selväksi jo ensimmäisesäs erässä.”
  • Raporttia (pikkujoulujen jälkimainingeissa..?) Salibandyliigan sivuilta ottelusta OLS-Keppana. Pro haluaa kehittää ideaa ja valmennuksesta tullaan nimeämään ainakin J, V ja G, jotta saadaan huijattua lisää junioreita treeneihin.




Ulkomaanjaostolta terkkuja!! :)
Toivotaan, ettei ollut SAS lentoyhtiönä takaisin päin...



lauantai 10. marraskuuta 2012

Nenäpäivän jäljillä


Muun Suomen viettäessä Nenäpäivää vasta eilen, Pro veteli kuluneet viikot Senkka Nenästä – päiviä jo hiukan ennakkoon. Valtakunnalliseksi tapahtumaksi lähivuosina pyrkivä ajanjakso sisälsi paljon onnistumisia ja tiukkaa treeniä, kehitti liikkuvuutta sekä kehonhallintaa ja nähtiinpä myös selkeitä harppausaskeleita kehityskaaressa niin tekniikan osilta kuin fyysisten ja henkisten vastoinkäymistenkin ylityksessä.

Tällaista siis valmentajilla. Muu joukkuehan keskittyi lähinnä kunnioituksella seuraamaan tätä suurta taistoa maalivahdin tontin väliaikaisesta täyttämisestä. Kisan tasaisuuden ja itse osumakohteiden innoittamana joukkue melkein jopa sisäisti kaikkien aikojen ohjeistusten oivalluksen: ”vedot maali(vahti)a kohti”. Hyväntekeväisyys ilmeisesti liittyi näihin nenäpäiviin vain lähinnä vaatetuksen suhteen, kun silminnäkijöiden lausuntojen perusteella vastakkain olivat Valko-Venäjä sekä Maastokuvio on uusi musta ry.

Perjantain herkistelytreeneihin panostanut Kinnunen ei kuitenkaan päässyt näyttämään taitojaan keskiviikkona Mosan mäelle asti, sillä joku oli käynyt WinterDangerin louhoksella vetelemässä tulpat putkista ja Pro joutui luovuttamaan sukellusjaostostaan jäsenen pelastamaan maailmaa. Viittaamatta keneenkään suorasti, on usean tapanilalaisen nähty liikkuvan kaivoksen läheisyydessä ennen vahinkojen havaitsemista. Jonkunlainen tunnustus tähän nähtiin myös itse pelitapahtumassa, kun vihulaiset olivat pukeutuneet kokosiniseen. Niinpä niin, jokainen tehköön omat päätelmänsä, mutta… Sininen = Vesi = Sukellus.

Pelissä sukelluksia nähtiin vain ajoittain eikä jäteveden ryöppymistä kentälle aiheuttanut kuin yksi yksinäinen huutelija. Näistä ongelmista selvittiin kuitenkin ryhmäkuviokellunnan lyhyellä oppimäärällä. Tapanilan Sea Worldiin ei Pron tietotoimiston mukaan kadonnut kuin yksi pelaaja. Huhupuheet kertovat, että olisi noussut kuitenkin jossakin päin Thaimaan rannikkoa hymyillen pintaan...  Jälleen kerran tuotannollisista syistä ei tässä kuitenkaan voida paljastaa, että kyseessä on kautta aikojen ensimmäinen Thaimaan BB:n asukasvaihto Suomesta.

Seuraava viikko pommitetaankin sitten biggestboss@nhl.com – osoitetta viesteillä työsulun jatkon puolesta, jotta turkulaiset pysyisivät Mikko Koivun haltioissa vielä vähintään lauantaihin asti. Varakeinona onneksi Kinnunen kalasti jonkin verran uraania tuliaisiksi, joten todella loistavia asioita on luultavasti luvassa lähitulevaisuuden treeneissä ja otteluissa. Toivotaan, että kantaa hedelmää!


PS. Blogin ylläpito ei edelleenkään ota vastaan ennakkotilauksia edellisen postauksen kalenterista. 
Mr Stoneman nähtävissä suurella todennäköisyydellä pelitapahtumissa, joten paikan päälle vaan huutelemaan.


Prolainen oppii visualisoinnin kautta.
Hovikuvaaja Jarde on tallentanut oppikirjan teesin nro 113:
Kasetin on kestettävä, vaikka taklattaisiin katsomon penkeille asti.